29.9.2020

Selvitys tarjoaa keinoja julkisen taiteen taloudellisen arvon tarkasteluun

Taiteilija Villu Jaanisoon veistos Norsu (2018) Jyväskylän Kankaalla. Kuva: Anni Koponen.


Cuporen tuoreen selvityksen mukaan julkisen taiteen taloudellisen arvon määrittämisessä voitaisiin hyödyntää maksuhalukkuuden menetelmiä.

 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuore selvitys pyrkii paikkaamaan puutteellista tietämystä julkisen taiteen taloudellisista vaikutuksista rakennushankkeiden yhteydessä. Selvityksen mukaan arviot taideinvestointien vaikutuksista pohjautuvat tällä hetkellä pitkälti toimijoiden omaan kokemukseen ja tarinoihin taloudellisista hyödyistä.

Taide on nähty 2000-luvulla olennaisena osana kaupunkialueiden suunnittelua, rakentamista ja kaupunkikehittämistä eri puolilla Suomea. Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät –selvityksessä tarkasteltiin erityisesti julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia alueen asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin sekä alueen yleiseen hintatasoon.

Tutkijoiden Sari Karttusen ja Oona Myllyntauksen laatimassa selvityksessä on kartoitettu kolmea maksuhalukkuuden menetelmää, joita hyödyntäen esimerkiksi kunnat voivat saada tiedon, kuinka paljon kuntalaiset tai asukkaat ovat halukkaita sijoittamaan julkiseen taiteeseen ja minkä vuoksi.

Tutkijat ehdottavat, että ajatus vaikutusten arvioinnista ja ennakoinnista sisällytettäisiin jo julkisen taiteen periaatteisiin ja alueellisiin taideohjelmiin. Tutkijat uskovat, että selvityksessä esitellyt taloudellisen arvottamisen menetelmät auttavat tunnistamaan ja todentamaan monipuolisesti hyötyjä, joita taide rakennetussa ympäristössä voi tuottaa.

Tutkimushanke oli osa Ornamon koordinoimaa Taide käyttöön – Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen -yhteishanketta

Tutustu selvitykseen 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone