2.6.2020

KampusART-luonnoskilpailu ratkesi – Voittaneiden teosten hiilijalanjälkeä tullaan seuraamaan

Havainnekuva Noora Schoderuksen teosehdotuksesta PIQUE-NIQUE.

KampusART-luonnoskilpailun voiton jakoivat kolmen taiteilijan teosehdotukset. Taideohjelman aikana kiinnitetään erityistä huomiota julkisen taiteen ekologisiin kysymyksiin, ja taiteilijoilla on mahdollisuus selvittää oman taideteoksensa hiilijalanjälkeä.

Kupittaan kampuksen taideohjelman luonnoskilpailu on ratkennut. Kilpailulla haettiin ideoita taideteoksista Turun AMK:n uuden kampusrakennuksen sisätiloihin. Luonnoskilpailuun osallistuneet taiteilijat valittiin avoimen portfoliohaun kautta. 119 hakijan joukosta jatkovaiheeseen kutsuttiin Stig BaumgartnerHannu KarjalainenShoji KatoLaura KönönenJani RuscicaPanu RytkönenNoora Schroderus ja Timo Vaittinen.

Taiteellisen juryn mukaan kilpailuehdotukset olivat taiteellisesti kiinnostavia, ja niissä näkyivät erilaiset nykytaiteen tekemisen tavat. Osassa teoksista korostui esimerkiksi taiteen tekemisen prosessi, kestävä kehitys ja työtapojen eettisyys. Teosehdotukset sisälsivät monipuolisesti myös erilaisia materiaalivalintoja, kuten kiveä, tekstiiliä, maalausta ja valokuvaa.

Kilpailuehdotusten perusteella jaetulle ensimmäiselle sijalle ja toteutettaviksi teoksiksi valittiin Noora Schroderuksen PIQUE-NIQUE, Stig Baumgartnerin Säähavaintoja ja Shoji Katon Kalpa | Kallioperä | Fibroin. Kunniamaininnat annettiin ehdotuksille Boforiasteikko (Noora Schroderus), Avenir (Hannu Karjalainen), Avoin neuvottelu / Suljettu neuvottelu (Panu Rytkönen), ”Jos katse peittää sen vois” (Jani Ruscica), O.A.O. (Timo Vaittinen) ja Parvi-Gathering (Laura Könönen).

Kilpailun järjestivät Turun AMK ja Turun Teknologiakiinteistöt. Palkintolautakuntana toimi taideohjelman taiteellinen työryhmä, jonka puheenjohtaja on koulutus- ja tutkimuspäällikkö Taina Erävaara. Luonnoskilpailun yhteydessä kokeiltiin uutta julkisen taiteen hankintamuotoa yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Kilpailun aikana taiteilijoilla oli mahdollisuus keskustella teosideoistaan ja kilpailuehdotuksistaan arkkitehdin kanssa. Tarkoituksena oli tukea taiteilijoita kilpailuehdotuksen laatimisessa.

Kukin kahdeksan taiteilijaa saivat luonnospalkkiona 2 500 euroa. Kutsukilpailussa noudatettiin Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä, ja sen järjestämistä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Julkisen taiteen hiilijalanjälkeä selvitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa

Kupittaan kampuksen taideohjelman aikana kiinnitetään erityistä huomiota julkisen taiteen ekologisiin kysymyksiin. Taideohjelmaan osallistuville ammattitaiteilijoille tarjotaan mahdollisuus olla mukana selvittämässä oman taideteoksensa toteutusprosessin hiilijalanjälkeä.

Yhteistyötä tehdään Turun AMK:n kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän kanssa, joka on kehittänyt datan keruuta varten taiteen hiilipäiväkirjan. Tietoa kerätään muun muassa teoksen toteuttamiseen liittyvistä matkoista, materiaaleista ja työhuoneen käytöstä. Tavoitteena on, että kerättyä dataa voidaan hyödyntää julkisen taiteen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen laskemisessa, ja tuoda taiteen ekologisia vaikutuksia myös laajempaan keskusteluun.

”Kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ekologian kysymykset ovat yhä tärkeämpiä taiteessa. Niihin ei välttämättä ole julkisen taiteen projekteissa ollut aivan yksinkertaista tarttua, mutta Kupittaan kampuksen taideohjelma tekee näkyväksi taustalla vaikuttavan ekologisen kuormituksen”, kertoo Taiteen edistämiskeskuksen julkisen taiteen erityisasiantuntija ja taideohjelman ohjausryhmän jäsen Henri Terho.

Palkitut luonnosehdotukset ja arvostelupöytäkirja ovat nähtävissä KampusART-taideohjelman internetsivuilla osoitteessa 1.–14.6.2020.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone