Taidevelvoite tontinluovutusehdoissa

Taidetta voidaan rahoittaa ja tilata asettamalla tontinluovutusehtoihin taidevelvoite. Tällöin kunnan tai kaupungin tekemän prosenttiperiaatepäätöksen toteuttaminen siirtyy rakennuttajalle. Malli on taide- kaavaa suppeampi, mutta taidekaavan tavoin se velvoittaa rakennuttajat sitoutumaan taideteosten toteuttamiseen. Toimintamallia on toteutettu Suomessa muun muassa Helsingin Arabianrannan ja Joensuun Penttilänrannan asuinalueiden rakentamisessa.

 

Esimerkkejä Suomesta

Helsingin Arabianranta

Helsinkiin 2000-luvulla rakennettu kaupunginosa Arabianranta on rakennettu prosenttiperiaatteella. Taidetta on Arabianrannassa muun muassa sisäpihoilla, rappukäytävissä ja ulkoseinissä. Kuvassa Anne Siirtolan teos Arjen Palasia (2005).

Helsingin Arabianrannassa taidetta on muun muassa sisäpihoilla, rappukäytävissä ja ulkoseinissä. Kuvassa Anne Siirtolan teos Arjen Palasia (2005).

 

Helsingin Arabianranta oli Suomessa ensimmäinen suuri asuinalueen rakennushanke, jossa taiteen han­kinta käynnistettiin jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Arabianrannassa Helsinki on kaupungin omia rakennus­hankkeita koskevan taidevelvoitteensa lisäksi velvoittanut rakennuttajat käyttämään 1–2 % hankekustannuksista taiteeseen. Taidevelvoite on kirjattu tontinluovutusehtoihin.

1980-­luvun lopulla Helsinki päätti laajentaa asuntotuotantoa rakentamat­tomille ranta­-alueille. Arabianranta on rakennettu jättömaalle, jonka Helsin­gin kaupunki on puhdistanut ja lujittanut uusiokäyttöön. Kaavoitus käynnis­tettiin 1990-­luvun alussa. Uudisrakennusalueen rakentaminen alkoi vuonna 2000 ja rakennustyöt kestivät lähes viisitoista vuotta.

Teokset toteutet­tiin yhteistyössä arkkitehdin, rakennuttajan, taidekoordinaattorin ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Arabianrannan taidekoordinoinnista vastasi taiteen tohtori Tuula Isohanni.

Arabianrannan taideteokset.

 

Joensuun Penttilänranta

Yksi Joensuun Penttilänrannan ensimmäisiä taideteoksia oli Anssi Kasitonnin pronssiveistos Suomen tuntemattomin runoilija (2013).

Yksi Joensuun Penttilänrannan ensimmäisiä taideteoksia oli Anssi Kasitonnin pronssiveistos Suomen tuntemattomin runoilija (2013).


Joensuussa kaupunki on sitoutunut Penttilänrannan alueella sijoittamaan 1 %:n osuuden omien hankkeidensa rakennuskustannuksista taidehankintoi­hin, ja kaupunki edellyttää yksityisten rakennuttajien osallistuvan vastaavalla 1 %:n osuudella taidehankintoihin omilla tonteillaan. Tämä on varmistettu kirjaamalla taidevelvoite tontinluovutusehtoihin.

Joensuussa Penttilänrannan uudisaluetta rakentuu vanhalle saha­-alueelle joen rantaan, aivan keskustan tuntumaan. Joensuun kaupunki osti alueen yhden euron kauppasummalla vuonna 2008 samalla sitoutuen vastaamaan sen kunnostuksesta. Kaupunki vastaa maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista, ja näiltä osin kaupunki myös nou­dattaa prosenttiperiaatetta taiteen hankinnassa. Alueen rakentaminen alkoi 2011, ja sen arvioidaan kestävän 25 vuotta.

Penttilänrannan taidehankintojen toteuttamisen tueksi on perustettu PENTA-­työryhmä, joka valmistelee taidehankintoihin ja niiden sijoituspaik­koihin liittyvät päätökset. Työryhmään kuuluvat kaupungin kulttuurijohtaja, Penttilänrannan projektipäällikkö, kaavoitusarkkitehti ja Joensuun taide­museon, Taiteen edistämiskeskuksen sekä Joensuun taiteilijaseuran edustajat. PENTA-­työryhmän lisäksi Penttilänrannassa toimi hankkeen ensimmäisinä vuosina kaupungin ja Taiteen edistämiskeskuksen palkkaama taidekoordi­naattori.

Lue lisää Penttilänrannan taiteesta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone