10.6.2015

Tien päällä Kuopiossa: energiaa säästävää taidetta, lasten suosikkiveistoksia ja uusia maamerkkejä

Prosentti taiteelle -hanke on Tien päällä. Esittelemme bussikiertueellamme onnistuneita julkisia taideteoksia ympäri Suomea Helsingistä Ouluun. Bussissa kohtaavat taiteen tekijät ja taiteen tilaajat: rakennuttajat, päättäjät, arkkitehdit ja muut rakennetun ympäristön kehittäjät. Kuopion Prosentti taiteelle Tien päällä -bussikierroksella tutustuimme kävelykeskustaan ja torin ympäristöön, ihmisen sisäisen kauneuden innoittamaan suunnitteluun yliopistollisessa sairaalassa ja Saaristokaupungin taiteen kaavaan.

 Oksapoika ja Nalliainen ovat lasten suosikkeja

Pekka Kauhasen Oksapoika on yksi Kuopion torin uusista maamerkeistä.

Pekka Kauhasen Oksapoika on yksi Kuopion torin uusista maamerkeistä.

 

Kuopio sai uuden kävelykeskustan kaksi vuotta sitten. Vaiheittain avattuun kävelykeskustaan tuli samalla uusia julkisia taideteoksia, jotka on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Kauhanen.

Kuopion kaupungilla on oma prosenttitaidetyöryhmä, joka päätyi käyttämään taidehankinnassa kutsumenetelmää melko tiukan aikataulun takia. Haussa oli taiteilija, jolla on kokemusta isoon taidehankintaan osallistumisesta. Prosenttitaideryhmä päätyi kutsumaan tehtävään Kauhasen. Teoksen suunnittelussa tärkeänä pidettiin kestävyyttä, helppohoitoisuutta, pitkää elinkaarta sekä liikenteen, turvallisuuden ja ympäristössä jo olevien taideteosten huomioimista. Taidehankinnat sisällytettiin kävelykadun kokonaisbudjettiin.

”Tilasimme Kauhaselta yhden teoksen, mutta hän toimitti niitä seitsemän kappaletta” kertaa Kuopion taidemuseon johtaja ja prosenttitaidetyöryhmässä toimiva Aija Jaatinen tyytyväisenä ja viitaten teoksen seitsemään eri osaan. ”Budjettiakaan ei ylitetty.”

Kauhasen teokset paljastettiin viime vuonna. Torin taide on herättänyt tunteita, aluksi myös kritiikkiä. ”Erityisesti lapset tykkäävät teoksista, sillä ne sisältävät paljon yksityiskohtia. Täytyy muistaa että myös torin Veljmies -patsas herätti aikoinaan paljon kritiikkiä” Huttunen muistuttaa.

 

Ihmisen sisäinen kauneus innoittajana

Ihmisen sisäinen kauneus on innoittanut Kuopion yliopistollisen keskussairaalan suunnittelua.

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan muodot ammentavat ihmisen sisäisestä kauneudesta.

 

Kuopiolainen Partanen & Lamusuo Oy on monialainen muotoilustudio, joka yhdistää työssään arkkitehtuurin, taiteen ja muotoilun. Yritys voitti vuonna 2008 järjestetyn kutsukilpailun, jossa uudistettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan aula- ja näytteenottotiloja.

Taide oli sairaalahankkeessa mukana alusta asti, ja yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa oli tiivistä. Partanen & Lamusuon taiteellinen johtaja Jaana Partanen kertoo, että suunnittelun lähtökohtana olivat ihmisen sisältä löytyvät orgaaniset muodot. Esimerkiksi tuman muoto näkyy aulatilan tuoleissa ja pöydissä. Ulkotilan, odotusaulan ja sisäpihan suunnittelussa haettiin läpinäkyvyyttä, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta.

Partanen & Lamusuon työ jatkui Kaarisairaalassa, joka on uudisrakennus. Suunnittelussa kumppanina toimi Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Partanen & Lamusuo vastasivat rakennuksen julkisista tiloista niin sisällä kuin ulkona. Suunnittelussa on jatkettu samaa muotokieltä kuin pääaulassa. Tiloissa on huomioitu avaruus, luonnonvalon sisään pääsy sekä akustiikaltaan miellyttävän hiljainen ympäristö.

 

Photographer  

Sairaalan lasitaideteos Evoluutio suojaa auringolta ja säästää energiaa. Kuvat ovat tutkijoiden ja lääkäreiden ottamia.

 

Rakennuksen ulkoseinää kiertää Evoluutio -lasitaideteos. Se toimii samanaikaisesti rakennuksen julkisivuna, aurinkosuojana sekä energiansäästäjänä. Teoksessa on käytetty Itä-Suomen yliopistollisen sairaalan tutkijoiden ja lääkäreiden ottamia kuvia, jotka ovat peräisin elävien ihmisten sisältä.

”Teoksen väritys tulee lääketieteen merkkikielestä ja värimaailmasta. Kuvamateriaalia on suurennettu hillittömästi. Evoluutiossa on haluttu nostaa esiin ihmisen sisäinen kauneus”, kertoo Partanen.

Lasitaideteos herätti etukäteen henkilökunnassa epäilyksen, että se estää ikkunoista ulosnäkymisen. Valmistumisen jälkeen palaute on kuitenkin ollut hyvää. Partanen & Lamusuo Oy:n työ sairaalan ympäristössä jatkuu vielä, sillä parhaillaan he ovat mukana vanhan osan peruskorjaushankkeessa.

 

Taiteen kaava ja Saaristokaupunki

Leo Kosonen (toinen oikealta) luotsasi taiteen integroimista Saaristokaupungin suunnitteluun. Kaupunginosan ominaispiirteistä kertoi kiertueella myös suunnitteluinsinööri Paula Pakarinen (keskellä).

 

Kuopion Saaristokaupunkiin taide otettiin mukaan erityisen taiteen kaavan avulla. Taideteoksia hankittiin SaaristoGalleria-hankkeen kautta, johon teokset valikoituivat SAGA -taideteoskilpailulla. SaaristoGalleria avautui vuonna 2010 ja se sisältää viisi teosta. Hankkeeseen saatiin EU-rahoitusta, kertovat kehityspäällikkö Mirja Wihuri ja suunnitteluinsinööri Paula Pakarinen. Kaiken kaikkiaan SAGAn kustannukset olivat yhteensä n. 1.2 milj. euroa. Taideteoksen osalta kulut olivat n. 320 000 euroa sisältäen kilpailutukset, teospalkkiot, toteutussuunnittelun, rakentamisen ja valaistuksen. Muut kulut olivat n. 855 000 euroa sisältäen mm. alueen maanrakennustyöt ja pintarakenteet. EAKR-tukea saatiin Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 hankkeesta n. 600 000 euroa, jolla taideteosten osuudet rahoitettiin. Tärkeää on määrittää myös taideteosten huollot ja ylläpito.

Uudessa kaupunginosassa teoksista muodostui pian maamerkkejä, sillä ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Neljä teoksista valittiin jurytyksellä ja viidennen sai valita yleisö äänestyksen avulla. Ari Tiilikaisen ja Iiro Murajan Rantakala sekä taitelija Kaisa Törmäsen Jussi Jänes ovat kiertoliittymissä. Arkkitehtien Saara ja Janne Revon Saaristo toimii kohtaus- ja oleskelupaikkana torilla. Keilakannan rannassa on yleisöäänestyksen voittanut teos Meri lahjoitti sen meillle. Sen on suunnitellut työryhmänä taiteilija Sirpa Miettinen sekä opiskelijat Piia Kukkaslahti Ferreira ja Valpuri Lindberg. Toisella puolella kanavaa sijaitsee Harald Karstenin Viesti sinulle.

Saaristokaupungissa on myös kaksi muuta prosenttitaidekohdetta. Taiteilija Jan-Erik Anderssonin Mäkihyppääjän talo vuodelta 2010 sijaitsee Lehtoniemen päiväkodin pihassa, ja se toimii samanaikaisesti sekä lasten leikkipaikkana että installaationa. Päiväkodin vieressä Martti Ahtisaaren koulun sisällä ruokalan tiloissa puolestaan on taiteilija Jyrki Heikkisen kaksi teoskokonaisuutta vuodelta 2011. Maailmanpuu ja Irti maasta koostuvat yhteensä kymmenestä maalauksesta.

 

Jan-Erik Anderssonin Mäkihyppääjän talo ruokkii Lehtoniemen päiväkodin lasten luovuutta. Kaisa Törmäsen veistos Jussi Jänes sijaitsee kiertoliittymässä.

 

Saaristokaupungin helmi on Saaristokatu, joka yhdistää Kuopion keskustan Saaristokaupunkiin. Sen suunnittelu oli poikkeuksellinen prosessi, kertaa tuohon aikaan kaupungin kaavoituspäällikkönä toiminut Leo Kosonen. Katua ei ajateltu suorana pääväylänä keskustasta kaupunginosaan, vaan siinä huomioitiin maisema, saaristo sekä kevyen liikenteen käyttäjät. Tie seuraa saarien rantoja, jolloin puustoa ei tarvinnut kaataa ja saaret säilyivät virkistysalueina. Saaristokadun neljä siltaa nimettiin ympäristöön liittyvien taiteilijoiden mukaan ja ne ovat Ellen Thesleffin, Fridolf Weurlanderin, Anton Lindforsin ja Unto Koistisen sillat.

 

Visionääri on taiteen ystävä

Taiteen paras ystävä on visionääri, arkkitehti, suunnittelija tai rakennuttaja, joka osaa huomioida taiteen osuuden jo hankkeen alkuvaiheessa, ja pitää taiteen puolia. Tämä kiteytyi bussikiertueelle osallistuneiden puheenvuoroissa.

Kuopiossa odotetaan jo uutta projektia. Kuopion yliopistollisen sairaalan viereen Savilahden kampusalueelle nousee pian lisää nostokurkia. Alueella on tällä hetkellä n. 20 000 toimijan yhteisö, joka koostuu pääasiassa opiskelijoista. Viisitoista vuotta kestävän Savilahti-hankkeen myötä toimijoiden määrä tuplaantuu kun alueelle tulee lisää yrityksiä ja oppilaitoksia. Tämän lisäksi alueelle kaavoitetaan myös asuntoja. Savilahti-projektin yhteyteen on perustettu oma taidetyöryhmä, jonka jäseniä ovat mm. Kuopion kaupungin kaavoitusarkkitehti Mari Piipponen sekä muotoilun ja arkkitehtuurin läänintaiteilija Anu Muurinen. Heidän visioissaan aluetta rikastaa taide, joka omalta osaltaan voi myös yllättää.

 

Teksti: Piia Julkunen

Kuvat: Niklas Kullström

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone