20.12.2016

Seitsemän julkisen taiteen trendiä Suomessa

Vuoden summauksena listasimme julkisen taiteen seitsemän trendiä. Trendit ovat tämän hetken ilmiötä, jotka ovat nousseet puheenaiheiksi ja toimintatavoiksi ympäri Suomea.

 Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

 

 1. Taidekaupunginosat

Ilmiö lähti Suomessa liikkeelle Helsingin Arabianrannasta, mutta se on viime vuosina noussut yhdeksi kaupunkisuunnittelun trendeistä ympäri maata. Tällä hetkellä taide on vahva osa asuinalueen brändiä esimerkiksi rakenteilla olevissa Vantaan Kivistössä ja Tampereen Vuoreksessa.

2. Katutaide

Katutaiteen trendikkyyttä on tuskinvoinut olla huomaamatta vuonna 2016. Uusia muraaleita eli isoja seinämaalauksia on syntynyt tänä vuonna esimerkiksi Helsinkiin, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun. Vantaan taidemuseo Artsi on paitsi profiloitunut katutaiteen edistäjäksi, myös hankkinut julkisivuunsa Suomen suurimman graffitin. TNS Gallupin syksyllä 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 68 % suomalaisista haluaa, että heidän asuinkaupungissaan edistettäisiin katutaidetta (n = 1495).

3. Rakennuttajien sitoutuminen taidehankintoihin

Taide otetaan asuinalueiden suunnittelussa huomioon useimmiten jo kaavoitusvaiheessa. Monet rakennuttajat toimivat yhteistyökumppaneina kaupunginosissa, joissa taide on keskeisesti mukana. Rakennuttajien ja rakennusalan mielenkiinnosta aihetta kohtaan kertoo sekin, että taide, arkkitehtuuri ja suunnittelu ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana ROTI – Rakennetun ympäristön tila -järjestelmässä.

4. Väliaikaiset ja tilapäiset teokset

Kaiken julkisen taiteen ei tarvitse kestää ikuisesti. Väliaikaiset teokset saattavat olla paikoillaan esimerkiksi vain yhden kesän. Tilapäiset teokset, kuten Nestori Syrjälän Running man, ovat koettavissa vain kun sattuu paikalle oikealla hetkellä. Jos julkinen taideteos on väliaikainen, sen huoltoa ja kestävyyttä ei tarvitse pohtia yhtä tarkkaan kuin jos teos on pysyvä. Positiivisena riskitekijänä toki on, että asukkaat kiintyvät teokseen niin, etteivät malta siitä luopua.

5. Laajennus esittäviin taiteisiin

Julkisen taiteen käsite laajenee koskemaan visuaalisten taiteiden lisäksi myös esittäviä taiteita, kuten tanssia ja sirkusta. Hyvänä esimerkkinä luontevista monitaiteellisista kohtaamisista on Jyväskylän Kankaalla hiljattain vietetty teosjulkistus, jossa kuvataiteilija Anna Ruthin teos paljastettiin ilma-akrobatia -esitysten sekä tuli- ja sanataiteilijoiden säestyksellä. Suomen hallituksen hallituskauden yhtenä tavoitteena on selvittää prosenttitaiteen periaatteen laajentamista esittäviin taiteisiin.

6. Taiteen integroiminen arkkitehtuuriin

Taidetta on integroitu osaksi arkkitehtuuria kautta arkkitehtuurin historian, mutta viime vuosina on nähty uudenlaisia integroimisen tapoja ja muotoja, joita ovat mahdollistaneet esimerkiksi digiprint-tekniikka, graafinen betoni sekä monet muut uudet tekniikat ja ajattelutavat. Monissa uusissa rakennuksissa koko julkisivu on taideteosta, eikä ole edes mielekästä erotella, mistä taide alkaa ja mihin arkkitehtuuri päättyy. Katso esimerkiksi Partanen&Lamusuon Evoluutio-teos (2015) Kuopiossa KYS:n Kaarisairaalassa tai kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen Sateenkaari-teos (2016) arkkitehti Matti Mastosalon suunnitteleman rakennuksen julkisivussa Vantaan Kivistössä.

7. Rahoitusmallit, jotka mahdollistavat sekä pysyvän että tilapäisen taiteen hankinnan

Kun rakennetaan uusi taide- ja kulttuuripainotteinen asuinalue, voidaan varoja kerätä niin pysyvään julkiseen taiteeseen kuin kulttuuritapahtumiin sekä tilapäisiin taideteoksiin. Näin on tehty niin Helsingin Kalasatamassa, Porvoon Länsirannalla kuin Jyväskylän Kankaalla, jossa mallia kutsutaan nimellä prosenttikulttuuri. Tapahtumat lisäävät rakenteilla olevan alueen yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä.

 

Teksti: Hanna Hannus

Grafiikka: Miisa Pulkkinen

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone