30.6.2016

Kuvanveistäjä Kalle Mustosen vinkit kesän kiinnostavaan julkiseen taiteeseen

Kalle Mustonen: Death of the Gnomeking - Afterlife (2nd version | toinen versio), 2016, puuveistosinstallaatio Kuva: Timo Nieminen

Kalle Mustonen: Death of the Gnomeking – Afterlife (2nd version | toinen versio), 2016, puuveistosinstallaatio Kuva: Timo Nieminen

 

Kuvanveistäjä Kalle Mustonen on tänä kesänä herättänyt huomiota vähintäänkin teoksensa mittakaavan ansiosta. Mäntän Kuvataideviikkojen Kommandona-näyttelyssä on parhaillaan esillä hänen valtava puuveistoksensa Death of the Gnome King – Afterlife. Tontun pituus on varpaasta lakin kärkeen mitattuna yli kahdeksan metriä. Maailman suurin kuoleva puutarhatonttu on huomioitu iltapäivälehtiä myöten.

Mäntän Kuvataideviikkojen lisäksi Mustosen teoksia on tänä kesänä esillä Pyhäniemen kartanon kuvataidenäyttelyssä Hollolassa ja elokuussa Flow-festivaalilla Helsingissä. Flow’hun Mustonen valmistelee New Order -yhtyeeseen liittyvää valoteosta.

Kysyimme Mustoselta vinkkejä kesän kiinnostaviin julkisen taiteen kohteisiin. Taiteilijan suositukset johdattavat hänen kotiseuduilleen Lahteen, ja niissä korostuu taiteen merkitys paikallisen identiteetin rakentumiseen.

 Reijo Hutun Jari Litmasen näköispatsas Lahdessa

Mustosen mielestä Jari ”Kuningas” Litmasen patsas on oivallinen osoitus siitä, kuinka teoksesta on tullut osa paikallista identiteettiä – vaikkakin patsashankkeen vaiheet ovat olleet moninaiset ja dramaattisetkin. Patsashanke viivästyi moneen kertaan, ja 2010 valmistunut teos on joutunut ilkivallan kohteeksi reaktiona Litmasen HJK:n kanssa tekemään sopimukseen. Kaikesta kuohunnasta huolimatta Litti-veistos on nyt olennainen osa Lahtea. Yhtä olennainen asia kuin lihamuki, Mustonen toteaa.

”Lahtelaiset  ovat ottaneet sen omakseen vähän kieroutuneella huumorilla. Onhan se kuitenkin Litti.”

 

Kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Kuukkeli-teos Helsingin Kalasatamassa

Mustosen toinen suositus on uusi, vasta keväällä paljastettu Kuukkeli. Se osoittaa, kuinka taideteos luo identiteettiä uudelle ja vielä keskeneräiselle asuntoalueelle. Erityisesti Mustosta miellyttävät teoksen mittasuhteet.

”Kuukkelista tulee varmasti kohtaamispaikka Kalasatamaan.”

Jan-Erik Anderssonin Toinen herääminen Lahden Alatorilla

Myös Mustosen kolmas valinta on valmistunut hiljattain. Jan-Erik Andersson voitti 2014 kutsukilpailun Lahden keskustassa sijaitsevan Alatorin taiteellisesta suunnittelusta. Toinen herääminen valmistui viime syksynä, ja koko alue istutuksineen viimeisteltiin vasta tänä keväänä. Anderssonin teos on kokonaisvaltainen rakennelma, joka perustuu Alatorilla 1950-luvulla sijainneeseen pergolaan. Toinen herääminen kiinnittää huomion päivin ja öin, sillä hämärän tullen siihen syttyvät LED-valot. Lahdesta Helsinkiin muuttanut Mustonen aikoo nyt mennä tutustumaan Anderssonin teokseen turistina.

”Taiteilija on ottanut hienosti kantaa koko puistoon.”

 

Lue lisää Kuukkelista ja Kalasataman taiteesta:

Kalasatama sai Kuukkelin – lähivuosina tulee kymmenkunta julkista teosta lisää

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone