27.10.2016

Kivistön taideseminaarissa vertailtiin julkisen taiteen rahoitusmalleja

Eveliina Könttän teos Pohjola (2015) on yksi Kivistön monista taideteoksista

Eveliina Könttän teos Pohjola (2015) on yksi Kivistön monista taideteoksista

Vantaan kaupunki ja Ympäristötaiteen Säätiö järjestivät lokakuussa Kivistön taideseminaarin ”Yhdessä enemmän”. Seminaarissa vertailtiin erilaisia malleja rahoittaa ja toteuttaa julkista taidetta osana kaupunkisuunnitteluprosessia. Samalla yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Kivistön kaupunginosan taideteoksiin paikan päällä.

Eri kaupunkien ja kaupunginosien malleista alustivat Oulun osalta Oulun taidemuseon amanuenssi Tarja Kekäläinen ja Jyväskylän Kankaan osalta läänintaiteilija Kirsi Pitkänen. Vantaan Leinelän taiteenhankintamallista kertoi aluearkkitehti Ani Pentinmikko ja Kivistön mallista aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala. Alustusten jälkeen mallien vahvuuksia ja haasteita analysoitiin työpajoissa.

 

Suomessa lukuisia julkisen taiteen malleja 

Seminaarissa kävi selväksi, että Suomessa julkisen taiteen tilaamiseen tai taiteen velvoittamiseen kaavoituksessa ei ole vain yhtä tapaa. Oulussa on jo yli viidentoista vuoden ajan toteutettu prosenttiperiaatetta kunnan omassa rakentamisessa, ja parhaillaan kaupungissa valmistellaan erillisen ympäristötaidemaksun käyttöönottoa rakennuttajille. Jyväskylän Kankaan kaupunginosassa taas kerätään jokaiselta rakennuttajalta tietty euromäärä rakennettavaa kerrosneliömetriä kohden, ja summasta kustannetaan alueelle niin pysyviä kuin väliaikaisia taideteoksia kuin kulttuuritapahtumia.

Aiheen pariin ensi kertaa sattuvalle mallien, termien ja kaavioiden meri voi aiheuttaa hämmennystä. Seminaarin keskusteluosiossa nousikin esiin kysymys: onko tarkoituksenmukaista, että malleja on niin monta erilaista?

Jokainen malli on syntynyt räätälöidysti vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi virastojen toimialat ja nimet vaihtelevat kunnissa, joten vaikkapa kaavoittamisen prosessit eivät näin ollen ole samanlaisia joka paikassa. Voikin ajatella, että kunnan tarpeisiin sopiva malli takaa taiteen toteuttamisen.

Toisaalta, jos ei halua keksiä pyörää uudestaan vaan soveltaa jo olemassa olevista, toimivista malleista, voi suunnata katseen esimerkiksi Prosenttiperiaatteen käsikirja -julkaisuun (2015). Siihen on koottu yleisimmät julkisen taiteen tilaamisen mallit selkeästi havainnollistettuna.

 

Kivistö: väriä, taidetta ja arkkitehtuuria

Yhdessä enemmän -seminaarin paikkana toimi Kivistön palvelurakennus Aurinkokivi. Joka sivultaan eri värisen rakennuksen on arkkitehtuurikilpailun tuloksena suunnitellut Playa arkkitehdit -toimisto. Rakennuksen sisäänkäynnin luona on kuvataiteilija Stig Baumgartnerin taideteos Kuinka paljon valo on, joka puolestaan voitti teoksesta järjestetyn taidekilpailun. Rakennus itsessään kuvaa hyvin Kivistön asuinaluetta: arkkitehtuuriin, julkiseen taiteeseen ja värikkyyteen on panostettu.

Kivistön mallissa taiteilijat ja arkkitehdit on laitettu työskentelemään yhdessä alusta lähtien. Kumppanuuskaavoitushankkeissa kilpailutuksessa rakentajilta edellytetään nimittäin arkkitehti–taiteilija -työparin käyttöä. Rakennuttajien ei Kivistössä edellytetä käyttävän taiteeseen mitään tiettyä prosenttiosuutta tai summaa, vaan sitä että taiteilija on mukana rakennuksen suunnittelussa.

Aurinkokiven lähikortteleissa voi nähdä esimerkiksi Pertti Metsälammen, Kaarina Kaikkosen ja Kaisa Berryn teoksia. Osassa niistä taideteos erottuu selkeämmin omana kokonaisuutenaan, osassa taiteilijan työpanosta on hyödynnetty integroiden taide eri tavoin osaksi arkkitehtuuria. Taiteen teemana on kaupunginosan nimen mukaisesti kivistö eli kivet, joka näkyy myös alueen nimistössä. Näin myös taide omalta osaltaan vahvistaa nimistön tuomaa tematiikkaa ja alueen brändiä.

Kaavoitusvelvoitteen lisäksi asuntomessujen 2015 tapahtumapaikkanakin toimineen Kivistön visuaaliseen ympäristöön on panostettu muillakin tavoilla. Vantaan kaupunki on panostanut alueeseen tilaamalla design-manuaalin mukaiset taidekiveykset ja -valot. Vantaan kaupunginmuseon, Vantaan Energian ja Vantaan taiteilijaseuran yhteistyönä on syntynyt Katugalleria, jossa sähkönjakokaapit ovat saaneet kylkiinsä paikallisten taiteilijoiden teoksia ja arkistokuvia. Liikennevirasto ja Kehärata-hanke ovat panostaneet Kivistön aseman ympäristöön esimerkiksi alikulkutunnelien muraaleilla.

Kaiken kaikkiaan Kivistö on täynnä värikkäitä, kiinnostavia yksityiskohtia. Vahva panostus taiteeseen ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on huomioitava jo kaupunginosien kaavoitusvaiheessa.

Tämän oivaltamiseen Kivistön taideseminaari antoi taas uusia eväitä.

 

Lue lisää:

Taideteoksiin voi perehtyä Kivistön taidekartan avulla.

Taiteen tilaamisen malleja Suomessa on esitelty teoksessa Prosenttiperiaatteen käsikirja taiteen tilaajalle.

 

Teksti: Hanna Hannus

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInShare on Google+Email this to someone